Blogi

Islannista piti tulla EU-maa, mutta siitä tulikin itsenäinen menestystarina


Kävin kaksi kuukautta sitten Islannissa työmatkalla. Innostuin todella asioista, joita opin. Tarkoituksenani oli jo heti reissuviikon jälkeen kirjoittaa, mitä meidän suomalaisten tulisi oppia Islannista, mutta matka keskeytyi ja oli vähän kiireitä, joten tämä kirjoitus näkee päivän valon vasta nyt.

Nykyään Islannissa asuu reilu 300 000 ihmistä, joista 200 000 asuu Reykjavikin alueella. Menestyksekkäästä yhteiskunnasta kertovat laadukas koulutus ja terveydenhuolto, kestävä kalateollisuus ja maailman korkein uusiutuvan energian käyttö väkilukuun nähden.

Islanti on kulkenut pitkän matkan Suomen tavoin köyhästä kansakunnasta hyvinvointiyhteiskunnaksi. Mutta verrattuna nopeasti velkaantuvaan Suomeen Islanti pystyy nykyään tekemään budjetistaan ylijäämäisen mikä selkokielellä siis tarkoittaa sitä, että kun lasketaan menot ja tulot, Islannilla jää käteen ylimääräistä rahaa, jolla se pystyy maksamaan velkojaan pois. Suomi sen sijaan joutuu rahoittamaan budjettiaan joka vuosi velalla.

Suomen valtion velka on nyt jo 100 miljardia euroa. Kun Islanti on saanut jo muutamien vuosien päästä velkansa maksettua, inhorealistinen arvioni on, että Suomi saa hyvällä lykyllä euroalueessa tarpoessaan tuolloin velkaantumisensa vasta pysähtymään – sekin sillä ehdolla, että poliittiset päätökset tehdään oikein. Sen jälkeen pitää vielä maksaa se 100 miljardia sekä mitä sen päälle on ehtinyt kertyä lisää velkaa.

Mikä sitten on toisin Islannissa verrattuna Suomeen? Varmasti moni pienempikin asia, mutta isossa kuvassa löytyy yksi merkittävä ero. Islanti on täysin itsenäinen maa, joka päättää kaikesta omaehtoisesti kansallinen etu edellä. Se ei siis kuulu EU:hun ja saa päättää esimerkiksi kauppapolitiikastaan vapaasti. Sen sijaan Islanti kuuluu löyhempään Euroopan vapaakauppajärjestöön, EFTA:an, jossa ovat myös EU:n ulkopuoliset maat Norja, Liechtenstein ja Sveitsi. Kaikki valtioita, joilla menee todella hyvin.

EU:n ulkopuolella EFTA:assa mailla on kasvavissa määrin vapaakauppasopimuksia ympäri maailman ja jokainen maa voi tehdä myös omia sopimuksiaan. Islannilla on esimerkiksi vapaakauppasopimus Kiinan kanssa, jota EU-mailla (lue: myös Suomellakaan) ei ole.

Islanti kuuluu myös Euroopan talousalueeseen (ETA), joka laajentaa Euroopan Unionin yhteismarkkinat EU:n jäsenmaiden lisäksi Liechtensteiniin, Norjaan ja jo edellä mainittuun Islantiin. ETA:ssa Islanti hyötyy Euroopan sisämarkkinoista maksamalla vain murto-osan EU-jäsenmaksusta. Esimerkiksi Suomi joutuu maksamaan nykyisellä EU:n budjettikaudella yli 3,64 miljardia euroa enemmän, mitä se saa sieltä takaisin. Lisäksi Islanti ottaa käyttöönsä EU-sääntelystä vain noin 8%, kun meidän EU-maiden pitää ottaa koko taakka. Islantilaisilta kysyttäessä he sanovatkin usein, että heidän menestystarinansa ei olisi mahdollinen EU:n kahleissa. Läheltä piti tilanne kävi vuonna 2009, kun maa lähti hakemaan EU-jäsenyyttä lyhytnäköisesti sen hetkisen taloudellisen ahdingon vuoksi, mutta lopetti prosessin vuonna 2013. Päätös osoittautui oikeaksi.

Islanti ei myöskään kuulu euroalueeseen (jossa esimerkiksi Suomen bruttokansantuote supistuu tällä hetkellä kovinta vauhtia). Pieneen valuuttaan liittyy omat riskinsä, mutta se on helpottanut Islantia kriiseissä. Suomi ei pysty devalvoimaan, kuten Islanti on voinut tehdä kruunulle ja saanut vientialansa ja turisminsa kukoistamaan.

Suomessa EU-keskustelua käydään epärehellisin perustein ja väitetään, että Suomi ei ole osa länttä ilman EU:ta tai ettei se pärjää taloudellisesti ilman euroa. Samalla kuitenkin tullaan väittäneeksi, etteivät Islanti, Norja, Liechtenstein ja Sveitsi ole osa länttä. Ja samalla väitetään myös, ettei mikään muista Pohjoismaista Suomea lukuunottamatta pärjää taloudellisesti, sillä kaikilla niillä on kruunu euron sijaan. Todellisuudessa kaikilla edellä mainitsemillani mailla menee kokonaisuudessaan Suomea paremmin.

Matkustelu tekee hyvää. Se avaa silmiä ja laajentaa ajattelua. Suomi voisi oppia Islannista. Maasta, joka sijaitsee turismin näkökulmasta paljon vaikeammassa paikassa kuin Suomi, eikä sillä ole edes vihreää kultaa, sillä kaikki metsät on aikanaan hakattu. Mutta siitä huolimatta heillä menee meitä paremmin. Ja mikä tärkeintä, he pysyvät itsenäisinä samaan aikaan, kun Suomi sulautuu osaksi liittovaltiota ja menettää päätöksentekonsa askel askeleelta.

Suomen kannattaisi jättää euro ja EU. Mitä nopeammin, sitä parempi.

Advertisements