Eduskunta saa käsiteltäväkseen Keskustan europarlamentaarikon Paavo Väyrysen kansalaisaloitteen, jossa vaaditaan kansanäänestystä Suomen jäsenyydestä euroalueessa. Koska olemme nyt euroalueessa, ideana on nimenomaan muuttaa tilannetta ja antaa kansalaisille mahdollisuus vaatia itsenäistä rahapolitiikkaa takaisin.
Aloite sai hyvissä ajoin 50 000 allekirjoittajaa, sillä ⅓ keräysajasta on vielä käyttämättä. Lukema tulee siis nousemaan vielä huomattavasti.
Kansalaisaloitteet ovat olleet kansalaisten keino tuoda eduskunnan käsittelyyn avauksia ohi hallitusohjelman, ja sen vuoksi ollaan katsottu, että jokainen kansanedustaja saa äänestää kansalaisaloitteissa omatuntonsa pohjalta. Toivon todella, että myöskään tämän aloitteen kohdalla mikään puolue ei tule asettamaan ryhmäkuria, vaan kansalaisalotteen ideaa kunnioitetaan.
Kysymys euroalueen jättämisestä on Suomelle tärkeä monestakin syystä. Helsingin Sanomat uutisoi eilen, kuinka heinä-syyskuussa euroalueen talouskasvu hidastui. Jutussa kerrotaan, kuinka Suomi on ollut taantumassa jo neljä vuotta ja ennusteita talouden kehittymisestä on muutettu monta kertaa huonommaksi. Hälyttävintä tässä tilanteessa on se, että Suomen bruttokansantuote supistui kaikista euromaista eniten. Jäimme viimeiseksi ja jopa Kreikka meni vertailussa ohi.
OP:n pääekonomistin Reijo Heiskasen mukaan “näkymä on jonkin verran synkempikin kuin monet ovat arvioineet viime aikoina”.
Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju puolestaan kommentoi asiaa näin: ”On se todella hurjaa, että Suomi on pahnanpohjimmainen, ja sitä se on vielä ensi vuonnakin. Valitettavasti Suomen talous ei juuri kasva ensi vuonnakaan.”
Olisi naiivia väittää, että Suomen taloudellinen ahdinko olisi yksinomaan euron vika. Olemme ajautuneet vaikeaan tilanteeseen monen tekijän summana. Kaikki tietävät, miten esimerkiksi Nokialle kävi ja kuinka meiltä karkaa Suomesta työpaikkoja. EU:n venäjäpakotteet iskevät pahiten juuri Suomeen, koska naapurimme Venäjä on meille tärkeä kauppakumppani. Julkisen sektorin menot ovat kasvaneet, eivätkä edelliset hallitukset ole kyenneet tekemään soteremonttia. Listaa voisi jatkaa loputtomiin.
Mutta se on puolestaan selvää, että omassa valuutassa pystyisimme ottamaan taloudelliset iskut vastaan paremmin ja työkalupakki ongelmien hoitamiseen olisi laajempi. Kaikki muut Pohjoismaat ovat euroalueen ulkopuolella omassa valuutassaan ja heillä on tässä selvä kilpailuetu. Pieni Suomi yrittää pyristellä eurossa vaikeuksineen maksaen samalla tukipaketteja muualle Eurooppaan. Tilanne on järjetön. Piikki on yhä auki. Saksan valtiovarainministeri vaatii, että euromaat maksavat Kreikalle 10 miljardia jo ensi viikolla.
Viime vuonna julkaistiin kaksi laajaa ja merkittävää selvitystä euron tulevaisuudesta ja Suomen vaihtoehdoista rahapolitiikassa. Ensimmäinen niistä on Helsingin yliopiston kansataloustieteen professorin työryhmän teos “Euron tulevaisuus – Suomen vaihtoehdot”. Siinä kirjoittajina ovat 12 pääsääntöisesti tohtoritasoista kansantalouden asiantuntijaa.
Toinen teoksista on Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ja Ulkopoliittisen Instituutin tutkijoiden raportti “EU:n suunta – kuinka tiivis liitto?” Molemmat selvitykset tulevat samaan johtopäätökseen: Jos euro halutaan säilyttää, on rehellistä myöntää, että euroaluetta on pakko tiivistää.
EU-johtajat todella suunnittelevat, että euroalueesta tehtäisiin liittovaltio, jolla olisi oma parlamentti, budjetti ja hallitus. Se olisi varmasti Suomelle liikaa, mutta se on ainut rehellinen tulevaisuuden kuva, jotta poliittisena projektina aloitettua euroa pystyttäisiin jatkamaan, sillä tällä hetkellä euroalue erilaisine maineen on liian epäharmoninen.
Eurosta markkaan siirtymisen nivelkohtaan liittyy riskejä, mutta professori Kanniaisen työryhmän selvityksen mukaan kaaoksen sijaan todennäköisempää on, että eurosta pystytään eroamaan hallitusti ja rauhallisesti.
Pitkällä aikavälillä eurossa jatkaminen joka tapauksessa on Suomen taloudelle tuhon tie ja liittovaltiokehityksen vuoksi myös itsenäisyyden näkökulmasta lohduton vaihtoehto. Meillä on siis loogisesti kaksi vaihtoehtoa:
- Varmasti huono vaihtoehto (eurossa jatkaminen)
- Hyvä vaihtoehto, jossa epätodennäköisiä riskejä (markkaan siirtyminen)
Suomen on tehtävä ensimmäisenä maana se rohkea ratkaisu, että lähdetään takaisin itsenäiseen rahapolitiikkaan ja muut euromaat voivat sen jälkeen jatkaa hallitusti euroalueen purkamista, jos tahtovat.
Sebastian Tynkkynen 