Ranskan presidentinvaalien 1. kierros on käyty ja muutoksen tuulet puhaltavat: Marine Le Pen eteni toiselle kierrokselle ja teki samalla puolueensa kaikkien aikojen ennätystuloksen presidentinvaaleissa. Istuin vaali-illan Kansallisen rintaman poliitikkojen kanssa ja kävin heidän kanssaan lukuisia keskusteluja. Niiden pohjalta heräsi paljon ajatuksia, jotka eivät välttämättä kovin usein käy suomalaisten mielissä.
Nimittäin Ranskan presidentinvaaleissa on paljosta kyse. Euroopan poliittinen eliitti haluaa porskuttaa eteenpäin kuten ennenkin – hinnalla millä hyvänsä. Ranskassakin tämä eliitti on valmis uhraamaan kansallisen turvallisuudeb ja oman kulttuurin EU:lle ja monikulttuurisuudelle. Tästä kertoo se, että taloudellisesti täysin erilaiset puolueet vasemmalta oikealle, jotka tappelevat jatkuvasti keskenään, asettuvat yhtäkkiä kiltisti yhteen rintamaan. He antavat tukensa yksi toisensa jälkeen Ranskan presidentinvaalissa 2. kierrokselle edenneelle Macronille: ”Äänestäkää Le Peniä vastaan”.
Euroopan poliittinen eliitti haluaa pitää tiukasti kiinni vallastaan massiivisessa päätöksentekoelimessä, Euroopan unionissa. Se on valmis tukemaan mitä tahansa vaihtoehtoa, joka sitoutuu tukemaan epäonnistunutta EU-projektia. Monikulttuurisuuden ja massamaahanmuuton tukeminen varmistavat tulevaisuudessakin epävarmat ajat ja kasvavat ongelmat, joita tarvitaan, jotta poliittinen eliitti voi perustella tarpeen EU:lle: ”Eurooppa kohtaa niin suuria haasteita, että niitä eivät kansallisvaltiot pysty ratkomaan. Tarvitaan EU:ta.” Tämä on itseään toteuttava kehä:
EU tukee ja mahdollistaa monikulttuurisuutta ja massamaahanmuuttoa -> seuraa valtavia ongelmia -> ”Tarvitaan EU:ta ratkomaan Euroopan laajuisia ongelmia” -> EU tukee ja mahdollistaa monikulttuurisuutta ja massamaahanmuuttoa -> seuraa valtavia ongelmia -> ”Tarvitaan EU:ta ratkomaan Euroopan laajuisia ongelmia” -> EU tukee ja mahdollistaa monikulttuurisuutta ja massamaahanmuuttoa -> seuraa valtavia ongelmia -> ja niin edelleen.
Ratkaisu ongelmaan olisi olemassa. Vallankäyttö, kontrolli ja rajaturvallisuus pitäisi hajauttaa pienempiin yksiköihin, koska valtava ja tehoton EU ei pysty huolehtimaan suurista haasteista, joita se kaiken lisäksi synnyttää itselleen. Vallan hajauttaminen kuitenkin tarkoittaisi niin poliitikkojen kuin bisneselämänkin suurten vallankäyttäjien siirtämistä suurelta vallan näyttämöltä pyörimästä keskenään pykälää alemmas: pienempiin ja läpinäkyvimpiin yksiköihin.
Marine Le Pen ja hänen puolueensa Ranskan kansallinen rintama edustavat juuri sitä vaihtoehtoa, joka haluaa jälleen lähteä siirtämään vallankäyttöä lähemmäksi kansalaisia ja siksi EU-eliitti pelkää tätä naista. Marine Le Pen edustaa lokalismia ja hän haluaa myös tehdä laajoja toimenpiteitä turvallisuuden palauttamiseksi, sillä EU:n maahanmuuttopolitiikka yhdistettynä vapaaseen liikkuvuuteen on maksanut erityisesti Ranskalle kovan inhimillisen hinnan. Muutama historiallinen ranskalainen vaikuttaja saattoi kääntyä tänä viikonloppuna haudassaan, kun vapauden, veljeyden ja tasa-arvon maa oli tullut siihen pisteeseen, että demokraattista vaalia jouduttiin turvaamaan lähettämällä yli 50 000 ylimääräistä poliisia, santarmia ja sotilasta kaduille.
Niin Ranskan vaaleissa, kuin Hollannin vaaleissa kuin tulevissa Saksan vaaleissakin on kyse Euroopan tulevaisuudesta: pidetäänkö ja keskitetäänkö valtaa lisää EU:hun liittovaltion muodostamiseksi vai hajautetaanko vallankäyttö jälleen takaisin kansallisvaltioihin.
Menestystä Marine Le Penille toiselle kierrokselle taistelussa EU-eliittiä ja sen suosikkia, investointipankkiiri Emmanuel Macronia vastaan. I’m with her.
Minä kiitän ja kuittaan ja lähden Pariisista takaisin kohti Suomea. Toivottavasti ei tapahdu mitään matkalla lentokentälle.
Sebastian Tynkkynen 